Lähdin tänään Junalla Tampereelle, koska olin sopinut
tapaamisen Wolfin tiloihin BodyWorkersin valmentaja Markm Metsälän kanssa.
Wolfille saapuminen oli kuin olisin saapunut toiseen maailmaan.
Laskeuduin portaita pitkin alas ja punttien kolina alkoi lähestyä kerros
kerrokselta. Lopulta kun pääsin salin ylittävälle sillalle, muistikuvat
paikasta palautuivat mieleeni. Tämä ei ollut siis ensimmäinen kertani Wolfilla,
vaan olin käynyt mestoilla joskus vanhan kaverini kanssa joskus 2003.
Wolfin sali Tampereen keskustassa oli oikein mieluisa paikka käydä ja hyvä niin sillä se tulee olemaan toinen kotini tulevan vuoden aikana.
Itse harjoittelut lähti siten, että lämmittelin
soutulaitteella ensin aluksi. Sitten lähdimme valmentajan kanssa katsomaan
miten kyykky sujuu. Noh, meitsin tekniikka oli hiomaton ja se piti uusia
täysin. Minun pitää oppia uutta ryhtiä
ja oppia mieltämään uusi tapa tehdä kyykkyä. Seinää vasten tehty kyykky tuntui
tehokkaalta, koska seinä pakotti kropan suoraksi. Sitä aioin treenata kotona.
Suurin ongelma on jumissa olevat lihakset, jotka minun vain täytyy saada
paremmin auki, että voin keskittyä tekemään liikkeet paremmin. Täytyy alkaa pyörimään jääpallon päällä ja venyttelemään paikkoja enstistä enemmän.
Toinen suuri ongelma on voiman puute! Tämän ongelman me tosin pyrimme tässä korjaamaan, mutta oletin olevani tätä paremmassa kunnossa. Alaselän voiman treenaaminen tuntuu olevan yksi oleellisemmista jutuista, koska se väsyi monessa liikkeessä. Sanoin valmentajalle, että jos laittaisimme tavoitteeksi, että vuoden lopussa jaksaisin pitää jalat ilmassa monta minuuttia ja hän totesi, että se tapahtuu kesällä. Siinä lyötiin kättä päälle ja muun muassa tuota tavoitetta kohti sitten kuljetaan. Varsinaisen haastetavoitteen hahmottamiseen kuluu silti enemmän aikaa. Täytyy treenata, oppia ja huomata mitä haluan saavuttaa. Markim tosin heitti todella hyvän tavoitteen ja se kiinnostaa minua suuresti: Hankkia räjähtävää voimaa tavanomaisen typerän pullistelun sijaan. Sen eteen täytyy vain tehdä lujasti töitä, eikä oikotietä ole.
Toinen suuri ongelma on voiman puute! Tämän ongelman me tosin pyrimme tässä korjaamaan, mutta oletin olevani tätä paremmassa kunnossa. Alaselän voiman treenaaminen tuntuu olevan yksi oleellisemmista jutuista, koska se väsyi monessa liikkeessä. Sanoin valmentajalle, että jos laittaisimme tavoitteeksi, että vuoden lopussa jaksaisin pitää jalat ilmassa monta minuuttia ja hän totesi, että se tapahtuu kesällä. Siinä lyötiin kättä päälle ja muun muassa tuota tavoitetta kohti sitten kuljetaan. Varsinaisen haastetavoitteen hahmottamiseen kuluu silti enemmän aikaa. Täytyy treenata, oppia ja huomata mitä haluan saavuttaa. Markim tosin heitti todella hyvän tavoitteen ja se kiinnostaa minua suuresti: Hankkia räjähtävää voimaa tavanomaisen typerän pullistelun sijaan. Sen eteen täytyy vain tehdä lujasti töitä, eikä oikotietä ole.
Tätä kirjoittaessa istun Tampereella eräässä kahviossa. Juna vilahti silmien edestä kohti Seinäjokea ja seuraavan lähtöön olikin pari tuntia aikaa. Päätin siis ottaa rennon lauantaikahvilapäivän ja nauttia Tampereen rennosta ilmapiiristä.
Kiitos Markimille mukavasta päivästä ja palataan asiaan.
Mukavaa lauantaita kaikille!
-Jaakko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.