Seurasin viime viikon esimerkkiäni aloittamalla
treenit yhdeksältä maanantai aamuna. Tällä kertaa teimme jalkatreeniä monilla
eri laitteilla. Valmentajani Markm ohjeisti minua jännittämään lihakset raudan palautusvaiheessa,
vaikka vastus ei olisi kova. Silloin lihas kehittyy ja työstä on hyötyä. Painolastia
ei ollut juuri mitään, mutta kuvittelin kelkassa olevan pari kappaletta Case
Magnum 335 traktoria ja jännitin lihaksiani äärimmilleen.
Mielikuvitustraktoreiden hissaaminen oli kohtuullisen
helppoa, kunnes Markm ehdotti, että lisätään lastia lennossa toistojen aikana.
Yritin käyttää käänteistä psykologiaa ja kuvittelin Markmin lisäävän kelkkaan
jotain pientä, joka ei toisi vastusta juuri lisää. ”- Kyllähän sinä tuonkin
saat ylös, jos pari Caseakin nostat”, minä ajattelin. Omatoimisesta
aivopesustani huolimatta homma kävi vaikeaksi ja viimeiset toistot menivät
jalat täristen. Enää ei tarvinnut kuvitella mitään, koska traktoreiden sijasta
kelkassa tuntui olevan kokonainen vuoristo. Voima alkoi loppua, rauta piti saada
ylös ja tunsin kouristuksia lihaksissani.
”–Tämä on viimeinen”, valmentaja sanoi.
Kelkka nousee täristen ylös.
”–Valehtelin, yksi vielä!”, hän lisää.
”Perkeles!”, ärähdän minä ja yritän tykittää kaiken
mitä minulla on jäljellä.
Koetin saada itseni palautumaan siirtyessäni seuraavalle treenipisteelle ja keho oli kuin myllyn läpi käyneenä. Seuraava harjoitus meni ihan reisille, koska en tuntenut jaloissa minkäänlaista otetta. En uskaltanut ottaa kunnon tukea apuvälineeseen ja en suorittanut liikettä oikein. Välillä unohdin jännittää lihaksia ja keskityin pelkästään liikerataan sekä toisinpäin. Pohjetreeni osoittautui myös haastavaksi, vaikka olin treenannut sitä jo ennakkoon. Omissa treeneissäni olin asettanut varpaat rullatun maton päälle ja siitä nostanut kantapäät ilmaan käsipunnukset kädessä. Kuntosalin laitteella tehdessäni haaste oli suurempi. Nyt kantapäät olivat tyhjän päällä ja siitä piti nostaa vartalo ylös varpaiden varaan. Voima hiipui ja jouduin pariin kertaan luovuttamaan. Tämäkin helpottuu ajan myötä, kun keho tottuu uusiin liikkeisiin ja voima lisääntyy.
Ankara treeni päällä!
Jossain kohtaa katsoin kelloa ja huomasin treenien kestäneen lähes puolitoistatuntia. Itse oletin takana olevan vain jotain 30-40 minuuttia hikoilua, mutta aika lensi yllättäen nopeasti. Noh, olihan meillä hauskaa kaiken suorittamisen yhteydessä ja ajankulua ei vain huomannut.
Treenien lopuksi opin rullaamaan lihaksia auki. Olin
aina ollut vähän epäileväinen kaikenmaailman pilates-/ foam rulliin, koska
minulla ei ole ollut minkäänlaista kokemusta niistä. Syy skeptisyyteeni on
nykyinen fitnesbuumi, joka on tuonut monenlaisia tuotteita markkinoille. Ja
faktahan on se, että ihmiset ostavat vaikka kilon sontaa, jos se on vain
paketoitu nätisti ja markkinoitu oikein.
Noh, tämän rullan kohdalla olin väärässä, koska se
pirulainen toimi! Markm näytti minulle erilaisia tapoja rullata lihaksia auki.
Triggeripisteet löytyivät melko nopeasti ja kivuliaasta itsehoidosta huolimatta
rullaa oli kiva käyttää. Olen kärsinyt jäykistä hartioista melkein koko
aikuisikäni. Kyyryasento on tullut tutuksi kitaran soitossa, pelaamisessa,
tietokonetyöskentelyssä jne. Rintaranka rankaisee sitä, joka pöydän ääressä
könyää. Tästäkin minua aikoinaan varoitettiin aloittaessani käsikirjoitusopiskeluni Tampereen
ammattikorkeakoulussa. Samoin minua varoitettiin edellisessä koulussani
Pirkanmaan taitokeskuksessa. ”- Hiiri on vaarallinen työkalu!”, opettaja sanoi
ja jumalauta niinhän se on. Sitä ei monikaan tajua ennen kuin alkaa tienaamaan
leipäänsä tekemällä grafiikkaa tai muuta tietokoneen vaativaa työtä. Rullailu
osoittautui niin tehokkaaksi, että nyt haluan semmoisen myös kotiini. Enkä aio
ostaa mitään kevyttä rullaa, vaan kunnon mörssärin, jolla saan möyrittyä
lihakset auki päivittäin.
Lihasten
kipupisteiden metsästys.
Markm tosin lupasi, että treeni tuntuu takuulla lihaksissa rullailusta huolimatta ja oikeassa oli: Reidet ovat kuin tulessa ja samoin pakaralihakset. Pohkeissa vihloo vietävän paljon ja tiedän tehneeni niillä töitä. Odotan mielenkiinnolla millainen vuosi tästä tulee, koska tällainen itsensä haastaminen tuo takuulla tuloksia!
Täytyypä palautella kroppaa hiihtolenkillä, kun lunta
vielä riittää.
Hyviä treenejä kaikille!
-Jaakko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.