perjantai 13. maaliskuuta 2015

13 PERJANTAI JA 13 MINUUTTIA!


Tänä aamuna reippailin salille normaalisti taas aamu seitsemältä. Tultuani pukuhuoneesta BodyWorkers –valmentaja Markm Metsälä odotti minua jälleen salin kahviossa ja heti kättelyssä hän sanoi, ettei tänään tarvita normaalia treeniohjelmaani. Sen sijaan tekisimme selkätreeniä ja sen jälkeen kuntotestin, jossa joutuisin todella lujille. Näin siis lähti käyntiin minun ja valmentajani perjantai kolmastoista, yllätysten päivä.

Alkuun tykitimme lapoihin liikettä alasoutulaitteella. Koetin kiskoa olkapäilläni kahvoja taaksepäin  ja puristaa lapojani yhteen. Koin haasteeksi tässä enemmän käsivarsieni ja otteen väsymisen kuin selän. Tätä kuulemma tapahtuu yleisesti aina alussa, kunnes systeemi tulee enemmän tutuksi. Valmentajani sanoi minulle, että jos hän laittaisi lyijykynän lapojeni väliin, niin sen ei saisi pudota. Niin tiukasti minun pitäisi saada lapani puristettua. Näin kuulemma tulee tapahtumaan ajan kanssa kehityksen edetessä. Teimme treeniä kokonaiset sarjat ja sitten siirryimme tekemään kajakkisoutua.

Alasoutulaitteella sain tehdä töitä tosissaan.
Alasoutulaitteen sarjojen väleissä jännitin selän ja puristin lapojani yhteen

Kädet täysin suorana ja vain olkapäät vetää takaisin.
Kajakkisoudussa pidin ryhdin suorana ja pyrin melomaan rinta pystyssä kuin iso ylpeä intiaani konsanaan. Tätä olimme tehneet aikaisemminkin, mutta minulla oli vielä vaikeuksia saada liike puhtaasti onnistumaan. Vielä en siis saanut ylennystäni intiaanipäälliköksi, vaan täytyy vain treenata tätäkin lajia kurinalaisesti lisää.

Tästä siirryimme pull down –laitteelle treenaamaan olkapäitä ja kylkeä. (En muista tämän laitteen nimeä ihan varmasti, koska pian tämän jälkeen jouduin kunnon rääkkiin.) Tässä laitteessa valmentaja kehotti minua laittamaan käteni kahvojen yli, koska kädet eivät tässä voimaa käytä, vaan muut lihakset tekevät työn. Homma tapahtui suhteellisen helposti alkuun, mutta jossain kohtaa ojentajassa alkoi tuntua. Tämän jälkeen teimme kuminauhalla muutamia taaksepäin vetoja. Sain jopa ryhtini suoraksi alun töppäilyjen jälkeen ja keskityin kurittamaan selkääni töihin.

”Pull down” –laitteella koetin unohtaa käteni ja keskittää voiman täysin muihin lihaksiin.

Kuminauha on tehokastreeniväline ja siitä on iloa monessa erilaisessa harjoituksessa.

Ryhtiä ja vetoja taakse!
Tämän jälkeen koittikin sitten se yllätys, nimittäin kuntotesti. Testissä minun kuului suorittaa tietty määrä liikkeitä ja lopussa katsottaisiin kauanko aikaa testin tekemiseen kului. Ensin harjoittelimme liikkeet yksi kerrallaan läpi ja sitten aloitimme. Valmentaja oli määrännyt minulle kolmen kilon käsipainot testiin ja niissä riitti ihan tarpeeksi vastusta tähän hommaan.

Testissä minun kuului muun muassa askeltaa eteenpäin kumartaa, astua takaisin ja astua toisella jalalla tehden saman kumarruksen. Kumarruksissa käsipainot piti osua lattiaan. Sitten minun kuului nyrkkeillä käsipainoilla vuoron perään vasemmalle, sekä oikealle ja suoraa eteeni. Monia erilaisia variaatioita näistä toistettiin ja koetin tehdä ne niin nopeasti kuin pystyin. Tämä olisi kuulunut tehdä räjähtävällä tempolla ja minä yritin pärjätä koko testin niin nopeasti kuin vain pystyin. Olisin voinut pinnistää varmaan vielä lisää tehoja tähän, mutta en paljoa.

Testi päättyi pirulliseen punnerrukseen. Minun piti punnertaa kerran ja sitten pamahtaa pystyyn ja hypätä ilmaan. Näitä punnerruksia ja hyppyjä oli vain kymmenen kappaletta, mutta jo viidennen kohdalla joudun ottamaan ylimääräistä tukea noustessani pystyyn. Tein sarjan loppuun, jonka jälkeen putosin istumaan hikisenä ja hengästyneenä. Päässäni jyskytti ja tuntui kuin olisin juossut Pohjanmaalta Tampereelle ja takaisin. Fiilikseni oli tuosta huolimatta hyväntuulinen ja valmentajani kysyi:

”–Onko perse ja jalat kipeenä?”
”–Ei ole.”, minä vastasin.
”No huomenna on.”, hän sanoi hymyillen.

Kuntotestini otti kolmetoista minuuttia ja risat. Se kuuluisi pystyä suorittamaan kuulemma alle kymmenessä minuutissa. Lisäksi testejä pitäisi pystyä tekemään yhteensä neljä putkeen ja minä olin tehnyt tässä vain yhden. Neljän testin tekeminen on kuulemma niin rankkaa, että sinä päivänä ei sitten tarvitse kuulemma muuta tehdä ja minä uskon sen sovinnolla!

Pian tämän jälkeen lähdin pukukoppiin ja siellä suihkuun valmistautuessani huomasin miten jalkani alkoivat tärisemään kumartuessani treenilaukkuani kohti. Olin kuluttanut itseni täysin loppuun ja huomasin sen vasta nyt. Huomiseksi olen lupautunut lähtemään seuraksi kävelylenkille erään tytön kanssa ja nyt mietin, että miten mahtaa käydä, kun pakarani ovat edelleen kuin tulessa. Koetan venytellä vielä ennen nukkumaan menoa, mutta veikkaan, että huomenna minusta saa lenkkikaveriksi miehen, joka kävelee kuin Frankensteinin hirviö. Vain pultit kaulasta puuttuu!

Hyvää viikonloppua kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.