KIITOS JA HYVÄÄ JOULUA!

Tänään tulee tasan vuosi siitä, kun kuulin valinnastani Bodyworkersin sponsoriurheilijaksi.

Sen kunniaksi oli asiallista mennä salille ja voin vakuuttaa tämän olevan ensimmäinen jouluaattoni, kun menen salille! Mutta en todellakaan ollut ainoa, joka oli lähtenyt joulusalille. Tampellan tiloissa oli mukavasti porukkaa ahertamassa.

Tänään tein rintaa, olkapäitä, selkää sekä ojentajia.  Treenit meni kivasti, kun näin vaihteeksi ei ollut kiirettä minnekään ja täytyy myöntää, että tämä on ollut vauhdikas kappale elämästäni. Muistan vielä, kun vuosi sitten tuumasin aikatauluja. Tiesin silloin, että 2015 tulee olemaan rankaa ajan puolesta. Pääasiassa koin työni tulevan asettamaan haasteita, koska suorittamista olisi paljon ja tunneista olisi rajusti pulaa.

Tiesin haluavani tehdä tämän urheiluhomman kunnialla, koska olin saanut harvinaisen tilaisuuden. Kysymys olisi, että jaksaisinko tehdä treenejä rankan työpäivän jälkeen tai miten nämä kuviot järjestyisi muuten ajan puitteissa? Ratkaisu kaikkeen tähän oli herätä niin aikaisin, että ehtisin treenin jälkeen rauhassa suihkuun, syömään ja siitä töihin. Ja näin siinä sitten kävikin! Kello kuudelta herätys oli hyvä, koska siinä ehti valmistaa aamupalan ja sitten seitsemältä keskustan Wolfille, joka aukesi seitsemältä. Tämä ei ollut mitenkään pois työajasta. Päinvastoin; aamutreeni virkisti ja teki työskentelystä entistä tehokkaampaa.

Sitten sain tietää, että Tampellassa oli toinen Wolfin sali ja se avautui jo aamukuudelta! Nykyään tuo on auki ympäri vuorokauden. Herätys tuntia aikaisemmin ja sinne siis. Näin pystyin rauhassa keskittymään harjoituksiin ja valmistamaan itse ruokani tuoreeltaan sen sijaan, että kaivaisin jääkapista eilisiä uudelleen lämmitykseen. Loistavan järjestelyn kruunasi se, että valmentajani Markku ei pistänyt pahakseen aamuista aikataulua.

Bodyworkersin personal trainer koulutuksessa tutustuin myös uusiin mukaviin ihmisiin ja myös heiltä opin uusia juttuja. Vaikka kuntosaliasiat sai hyvin jutustella omassa piirissä, niin touhuni näkyi kauas. Aamulla lähtiessäni töihin, kadulla oleva rakennustyömies tervehti minua ja tiedusteli, että olenko menossa salille. Asunnossani vierailleet ihmiset ovat ihmetelleet, että miksi seinille on teippailtu kuvia ihmisen lihaksistosta ja miksi ne on väritetty värikynillä. Kuntosalin vastapäätä oleva parturi sanoo minua Arnoldiksi ja samoin osa New Factoryn startup firmojen perustajista. Tämä kaikki tuli niin vähitellen, että vasta nyt tätä kirjoittaessa huomaan miten paljon elämäni on muuttunut.

   
Ja näin se vuosi sitten hurahti treenien ja töiden parissa. Loppua kohti sitten nuo päivätyöt jyräsivät niin että niihin piti keskittyä 24/7. Kuntosali jäi syrjään luvattoman pitkäksi aikaa, mutta elämää ei aina hallitse niin kuin haluaisi ja ottaen huomioon koko tekemisen määrän, niin tämä vuosi on mennyt todella hyvin. Täytyy myöntää, että hauskaa on ollut, vaikka välillä on ollut vastoinkäymisiä, kuten koko vuoden vaivanneen lihasjumi, mutta se on hoidettavissa. Mikä meni eilen huonosti, menee huomenna paremmin.

Mutta sitten jos mietin, että mitäs tässä on tapahtunut konkreettisesti…?

Kun aloitin nämä jutut Markun kanssa tämän vuoden tammikuun 31. päivä, lähdimme tekemään lisää voimaa, jota on tullutkin lisää. Pystyn nyt suoriutumaan harjoituksista paremmin verrattuna vuoden alkuun. On ollut palkitsevaa huomata, että tietyt asiat ovat menneet eteenpäin ja yllättyä pystyvän sellaiseen mikä ei hetki sitten sujunutkaan. Tärkeintä ei ole se, että mitä pystyy tekemään, vaan se tieto miten se tehdään. Olen nimittäin saanut tässä valtavan määrän aihepiiriä koskevaa tietoa.

Markun kanssa yksikin salireissu on tuonut sitä joka suunnasta ja näin viime metreilläkin olen oppinut paljon lisää. Vuoden takainen meikäläinen ei olisi voinut ikinä uneksia tästä! Nyt on selkeä kuva, mihin lihakseen mikäkin treeni osuu. Ruokailupuolen tieto on kasvanut valtavasti ja se on ollut yksi mieluisimpia asioita opiskella. Ainakin omalla kohdalla nämä opit toimivat käytännössä. Vaikka söin 3000kcal päivässä, niin vartalo ei muuttunut pulskaksi. Tätä urakkaa tosin sabotoi hullut työkiireet loka-marraskuussa, mutta nyt voin jatkaa siitä mihin syyskuussa jäin.

Ja tuohon viitaten; parasta mitä tässä tapahtui, niin syntyi tulenpalava halu jatkaa! Olen tässä jo miettinyt jatkon kannalta asioita ja katsotaan mitä tuleman pitää.

 

Markku ja minä treenaamassa hauiskääntöä. Koko kroppa jännitettynä ja puristaa koko voiman edestä.

Kiitän Markkua ja Bodyworkersia parhaasta mahdollisesta lahjasta. Tämä oli raudankova paketti!

Oikein hyvää joulua kaikille!

-Jaakko